Aittakuru - ainoa laatuaan

Lämpöä riittää, kun kävelemme Aittakuruun mukanamme koreittain virvoitusjuomia, vettä, roskapusseja ja tiedotustauluja. Kello on 23.30 ja kesäyö on kauneimmillaan. Aittakurun hiljaisuus on käsinkosketeltava. On aivan pakko pysähtyä ja ristiä jalat ja istahtaa keskelle esiintymislavaa. Katson ylöspäin, lähes sadan metrin korkeuteen, kohti katsomoa. Pian tuolla ylhäällä istuu satoja ihmisiä. Yhtä lumoutuneina, kuin mekin nyt...tosin silloin lavalla emme ole me.

Mikä on Aittakuru? Se on noin 100 metriä syvä, luonnon muovaama amfiteatteri. Kivet kantavat kurun pohjalta pienimmänkin kuiskauksen ylös asti. Tästä juontaa muuten myös nimi, Unplugged. PyhäUnplugged on puoliakustinen festivaali, äänentoiston hoitaa suurimmalta osin luonto itse.

Aittakurun tunnelmaa ei voi sanoin kuvailla. Se on koettava. Eikä muuten riitä, että sen kokee kerran, sillä seuraavalla kerralla se on täysin erilainen. Luonto tuo konserttiin omat mausteensa, vuonna 2009 se oli aurinko ja lempeä tuuli, vuonna 2008 tihkusade. Mitähän tänä vuonna?

Mutta mitä vaatiikaan toteuttaa onnistunut konsertti Aittakurussa? Satojen palasten on loksahdettava paikalleen, oikeaan aikaan. Ja niiden sovittelu aloitetaan jo suunnilleen vuosi etukäteen, kuten tänäkin vuonna. Mato Valtosen artistivalinnat ovat kuin palapelin reunapalat, pitäen koossa kokonaisuutta. Artistin on oltava sopiva Aittakuruun, tyyliltään ja mieleltään. Ja loppu rakentuu sitten heidän mukaansa.

Juuri tällä hetkellä, tämän vuoden Unpluggedin valmistelut ovat kiivaimmillaan. Välillä tuntuu, että noinkohan tästä selvitään. Jo pelkästään artistien tarvitsemien rumpujen, kitaroiden, pianojen ym. roudaaminen Aittakuruun on oma shownsa. Matkaa kertyy pitkospuita pitkin kannettavaksi noin kilometrin verran. Mutta pojat ovat hoitaneet sen mukisematta. Tai no, mukisten mutta hoitaneet kuitenkin :). Lisäksi sovittelemme yhä uudestaan ja uudestaan niitä pienempiä, mutta kuitenkin korvaamattomia palasia...pelastussuunnitelmat, lipunmyynnit, bussikuljetukset, henkilökunnan ohjeistukset, ensiapuhenkilöstö. Ainakin tuhannen palan palapeli. Viimeinen silmäys Aittakuruun tehdään vielä juuri ennen kuin yleisö astelee paikalle. Sen jälkeen vain luotetaan, että luontoäitikin on hyvällä tuulella. Ja annetaan hyvän tuulen viedä mukanaan...

Aittakuru on tarjonnut minulle parhaat kokemukseni Pyhällä. Varmasti tänäkin vuonna, kuten viime vuonnakin, minulla taitaa tulla tippa jos toinenkin silmäkulmaan, kun kuulen musiikin kajahtavan kurun pohjalta. H-hetki on vihdoin koittanut! Ja, kun istun katsomossa ja näen kaikkien muidenkin nauttivan kokemastaan, tiedän, että teen tämän eteen töitä mielelläni myös ensi vuonna.

- Johanna

Ps. Haluan vielä toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi PyhäUnpluggediin 5.8.-8.8.2010! Luontoäiti on ainakin lupautunut olemaan läsnä...

Elämä ennen ja jälkeen loman - tehokasta?

Lomat ovat nyt takana päin ja mieli on virkeänä. Sietää ollakin, sillä työpöytäni oli vertauskuvallisesti hautautunut töiden alle. Oletko muuten huomannut, että sähköposti on ihmeellinen asia? Voi aloittaa loman jälkeen työt "puhtaalta pöydältä", vaikka kaikki työt ovatkin tekemättä.

Ja mitä meidän lomaamme kuului? Kiersimme pitkin Suomea käyden läpi vähintäänkin ne pakolliset lapsiperheille suunnatut kohteet. Kalenteriin mahtui yksi huvipuisto, yksi eläinpuisto, yksi vesipuisto sekä tietenkin yksi päivä muumeja. Ja tietenkin paljon mummuja ja pappoja. Tekemistä riitti aamusta iltaan ja nautimme täysin siemauksin perheen kanssa vietetystä ajasta. Ja niin nauttivat lapsetkin. Upeinta oli tavata ystäviä ja heidän perheitään ja huomata, että he ottivat meidät avosylin vastaan vaikkemme ole paljoa ehtineet heihin viime aikoina yhteyttä pitää.

Moni yrittäjä ei kuitenkaan vastaavaan lomailuun pysty. Meillä sen tekivät mahdolliseksi upeat ihmiset, joiden kanssa saamme tehdä töitä päivästä toiseen. Eija, Jutta, Elli, Juha, Tomi, Eero, listaa voisin vielä jatkaakin, he ansaitsevat tästä kiitoksen. He hoitivat hotellia kuin omaansa eikä meidän tarvinnut huolehtia, palvellaanko asiakkaitamme vai ei.

Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, vai miten se oli? Ja ainakin meillä se on nyt tarkoittanut sitä, että yritämme tehdä viikossa kolmen viikon työt. Omituisinta tässä on se, että ennen lomaa teimme ympäripyöreitä päiviä, jotta ehdimme tehdä kahden viikon työt etukäteen :). Hmm...tästähän voisi siis vetää johtopäätöksen, että olemme tehostaneet työtahtia neljällä viikolla, vaikka olemme lomailleet! Pitäisiköhän sitten ;)?...

- Johanna

Ps. Ensi viikolla tutustutaan PyhäUnplugged-festareiden tulevaan tohinaan. Jos et ole vielä käynyt katsomassa, niin äkkiä nyt www.pyhaunplugged.fi